Eva Agge. Kuva: Pietari Hatanpää

Eva Agge. Kuva: Pietari Hatanpää

SAIRAANHOITAJA-LEHTI:

Aiemmin hoitotyön johtajat osallistuivat tiiviisti hoitotyöhön eikä heille juurikaan jäänyt aikaa johtaa. Nyt alkaa onneksi olla toisin, ainakin niissä paikoissa, joissa kävimme tämän teemanumeron juttuja tekemässä.

Lähijohtajien ammattitaito on huippuluokkaa, ja koulutus on päivitetty tähän päivään.  Heillä on vahva luottamus työnantajaansa: heistä pidetään huolta ja heidän koulutukseensa panostetaan. Lähin oma esimies tuntuu olevan tarpeeksi lähellä.

Lähijohtajat korostavat aiempaa kokemustaan hoitotyössä, sitä pidetään tärkeänä nykyisen esimiestehtävän syväosaamisessa.

Sivulauseista voi kuulla, kuinka rankkaa heillä on. ”Kaikki otetaan, mitä annetaan”, toteaa joku, kun puhutaan vapaa-ajan rajoista: milloin lähden töistä, soittelenko illalla kotoa työpuheluita.  Selkeimmin asian artikuloi rovaniemeläinen osastonhoitaja: ”riittämättömyyden tunne vyöryy usein vahvana päälle”.

Kokouksia heillä kaikilla on riittävästi. Tätä lähijohtajuusnumeroa tehdessä mieleeni tuli tapaus taannoiselta Belgian työmatkalta. Sain siellä kuulla eettisen johtajuuden ohjelmasta, jossa johtaja veti omat kokouksensa minimiin ja jalkautui alaistensa kokouksiin ja työhön – ei hoitotyötä tekemään vaan kuuntelemaan ja havainnoimaan. ”Tulin tänne, koska haluan oppia teiltä. Haluan oppia hoitotyöstä. Olen hiljaa ja seuraan työtänne.” Aika pian johtajan läsnäolo kuulemma unohdettiin, ja hän sai arvokasta tietoa, mitä hoitotyössä, siellä kentällä, tapahtuu.

Tiedätkö sinä? Tai vastaavasti: onko pomoa näkynyt kentällä?

Eva Agge, päätoimittaja

Lue lehteä diginä: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

 

Chefen gömmer sig

Tidigare deltog vårdarbetscheferna intensivt i vårdarbetet och hade knappast alls tid att vara chef. Nu börjar det lyckligtvis vara annorlunda, åtminstone på de ställen vi besökte för att göra artiklarna i detta temanummer. Närvårdarnas yrkesskicklighet är av toppklass och utbildningen har uppdaterats till denna dag. De har ett starkt förtroende för sin arbetsgivare: man tar hand om dem och man satsar på deras utbildning. Den närmaste egna chefen tycks vara tillräckligt nära.

Närvårdarna betonar sin tidigare erfarenhet av vårdarbetet, den anses viktig i det nuvarande chefsarbetets djupa kunskap.

Av bisatserna kan man höra hur hårt de har det. ”Allt tas som ges”, konstaterar någon när det talas om fritidens gränser: när går jag från jobbet, ringer jag arbetssamtal hemifrån på kvällen? Klarast artikuleras saken av en avdelningsskötare från Rovaniemi: ”känslan av otillräcklighet väller ofta stark över en.” Sammanträden har de alla tillräckligt av. När detta närvårdarnummer gjordes kom jag att tänka på ett fall från en tidigare resa till Belgien. Jag fick där höra om ett program för etiskt ledarskap där chefen drog ner de egna mötena till ett minimum och gick ner till sina underlydandes möten och arbete – inte för att göra vårdarbete utan för att höra och observera. ”Jag kom hit för jag vill lära av er. Jag vill lära mig om vårdarbetet. Jag är tyst och följer med ert arbete.” Ganska snart lär man ha glömt chefens närvaro och hen fick värdefull information om vad man gjorde i vårdarbetet där på fältet.

Vet du? Eller motsvarande: har chefen synts till på fältet?

Översättning: Hans Falck

Läs: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Yksi kommentti artikkeliin ”Pomo piilossa SH 2/17

  1. Hauska tapahtuma kentältä, kun pomo ”osallistuu” käytännön työhön: eletään iltavuoroa, kellon on noin klo 16, ja teho-osaston keskuskansliassa soi puhelin. Osastonsihteeri on jo lähtenyt työvuorostaan kotiin ja vastaava sairaanhoitaja on potilastilanteessa kiinni. Osastonhoitaja sattuu olemaan ainoa, joka on paikalla. Puhelin soi ja soi. Osastonhoitaja kerää rohkeutta ja päättää vastata puhelimeen. Puhelimen toisessa päässä on omainen, joka haluaa tiedustella potilaan vointia. Nyt tulee se konkreettinen ongelma: miten kanslian lankapuhelimella yhdistetään puhelu potilaan hoitohuoneeseen omahoitajalle? Hetken aikaa hämmentynyt osastonhoitaja etsii katseellaan jotain henkilöä, joka osaisi neuvoa. Pian paikalle saapuu nuori, vasta työuran aloittanut sairaanhoitaja, joka neuvoo puhelimen käytössä esimiestä. Tämä on todellista mentorointia puolin ja toisin. Hienoa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.