Eva Agge. Kuva: Pietari Hatanpää

Teitä kiinnostaa, miten asiat tehdään muualla, toisilla hoitoalan työpaikoilla. Haluatte myös poimia lehdestä uusia kehittämisideoita.

Teimme lukijatutkimuksen Sairaanhoitaja-lehden joulukuun numerosta. Nyt alamme hyödyntää tuloksia. Ne otetaan mukaan toimituksen arkityöhön: niin jokaisen lehden tekemiseen kuin pitkän linjan suunnitelmiin. Vahvistamme lehdessä niitä asioita, joista te piditte ja muutamme ja kehitämme niitä, joista annoitte huonoa palautetta.

96 prosenttia teistä on edelleen tyytyväisiä lehteen. Kiitos! Sairaanhoitaja-lehden nuorten ikäluokkien lukemistottumukset ovat todella hyvällä tasolla. Samoin ne teistä, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana osallistuneet täydennyskoulutukseen, lukevat lehteä paljon aktiivisemmin kuin vertailuryhmä. Aktiivisuus näyttää johtavan myönteiseen ammatilliseen kierteeseen. Tämän soisi soittavan kelloja: olet vahvasti kärryillä, jos sekä kouluttaudut että luet ammattilehteä. Ja päinvastoin: olet tuplasti pihalla, jos et näin tee.

Saimme poikkeuksellisen paljon vapaamuotoista palautetta, 52 sivua kirjoittamianne kommentteja. Se on huikeaa! Meillä on kova halua osoittaa, että otamme palautteen tosissamme. Joku toivoi, että kiertäisimme Suomea ja kertoisimme alueellisia kuulumisia. Oli myös spesifimpiä toiveita: ”Menkää terveysasemalle Lapin pohjoisimpaan kolkkaan ja vuodeosastolle syvälle Karjalan periferiaan.” No mehän menemme, mahdollisimman pian.

Tähän numeroon teimme juttua muun muassa siitä, miltä sairaanhoitajapula tuntuu teidän työssänne sekä käsittelimme rokoteasiaa Tilanne päällä -palstalla. Valitsimme aiheet, koska olemme saaneet teiltä valtavasti palautetta näistä aiheista.

Kannattaa siis toivoa!

Eva Agge
Päätoimittaja

Lue lehteä digitaalisesti: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

—–

Ni får vad ni beställer!

Ni är intresserade av hur saker och ting utförs på annat håll, på andra arbetsplatser inom vården. Ni vill även plocka åt er nya utvecklingsidéer från tidningen.

Vi gjorde en läsarenkät om tidningen Sairaanhoitaja-Sjukskötarens decembernummer. Nu börjar vi utnyttja resultaten. De ska beaktas i redaktionens  vardagsarbete, såväl när varje tidning görs som i långsiktsplanerna. Vi utvidgar i tidningen de saker ni tycker om och ändrar och utvecklar de saker ni gav dålig respons om.

96 procent av er är fortfarande nöjda med tidningen. Tack! De unga åldersklassers läsvanor av tidningen Sairaanhoitaja-Sjukskötaren är verkligen på en bra nivå. Likaså de av er som under de senaste två åren deltagit i fortbildning läser tidningen mycket aktivare än kontrollgruppen. Aktivitet ser ut att leda till en positiv yrkesmässig cirkel. Detta skulle man gärna se att får klockor att ringa: du är starkt med på noterna om du både utbildar dig och läser en yrkestidning. Och tvärtom: du ä dubbelt upp ute och går om du inte gör så.

Vi fick ovanligt mycket fritt formulerad respons. 52 sidor av er skrivna kommentarer. Det är fantastiskt! Vi har stor lust att visa att vi tar er respons på allvar. Någon hoppades att vi skulle åka omkring i Finland och berätta regionala nyheter. Det fanns även mer specifika önskemål: ”Gå till en hälsostation i Lapplands avlägsnaste hörn och till en bäddavdelning i Karelens periferi.” Nåväl, vi ska gå, så fort som möjligt.

För detta nummer gjorde vi en artikel bl.a. om hur sjukskötarbristen känns i ert arbete. Vi valde teman för spalten Tilanne päällä (Aktion pågår) då vi fått mycket respons av er om sådana teman.

Det är alltså skäl att hoppas!

Eva Agge
Chefredaktör

Läs digital: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Översättning Hans Falck

 

Eva Agge. Kuva: Pietari Hatanpää

En halua tytötellä tai pojitella ketään, mutta on leffa, jonka nimi on: Tyttö sinä olet tähti. Se tuli minulle mieleen, kun Sairaanhoitajaliitto palkitsi joulukuussa nousevia tähtiä.

Neljä uransa alussa olevaa sairaanhoitajaa sai tunnustuksen. Kun heidät kohtasi, tiesi heti, että tässä on kova porukka, ammatillisesti uskomattoman kova, vaikka työvuosia on takana vasta vähän. Ja pehmeä! Heiltä löytyi sekin puoli ammattitaitoa, jokaiselta.

Nousevia tähtiä ovat ehdottaneet kollegat. On hienoa, että sairaanhoitajat saavat nostaa riveistään aloittelevan kollegan, jota suitsuttaa. On tärkeää, että kehittymishalu ja innokkuus huomataan.

Neljän uuden nousevan tähden potentiaalisuus, kyvyt ja loiste on huomattu. He tulevat erilaisista työyksiköistä ja eri puolilta Suomea. Kollegat ovat sanoneet heistä muun muassa seuraavaa: joustava, neuvotteleva ja yhteistyökykyinen; kehittää tavoitteellisesti ja vastuullisesti omia vastuualueitaan; omaa muutosvalmiuden, jota nopeat työelämän ja ammatin muutokset vaativat; ihmisläheinen ja helposti lähestyttävä; selvittää itsenäisesti asioita ja on kollegiaalinen; kuuntelee, lohduttaa ja hymyilee potilaille; aktiivinen oppimaan ja tarttuu reippaasti toimeen uusienkin haasteiden edessä.

Toivon kovasti, että jokainen sairaanhoitaja näkisi omassa työyksikössään ainakin yhden tällaisen kollegan, missä tahansa uran vaiheessa olevan.

Yhden tähden palkintoperusteissa sanotaan: Hän saa potilaan kokemaan olonsa turvalliseksi. Kyllä. Näiden ammattilaisten hoitoon toivoisin pääseväni hädän hetkellä. Ylistinkö liikaa? En! Joskus pitää, ja heidän kohdallaan se nyt vaan tuntui täysin ansaitulta. (Lue uutinen sivulta 6.) Hyvää vuotta 2019!

Eva Agge
Päätoimittaja

Lue lehteä digitaalisesti: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

___

Flicka, du är en hård nöt

Jag vill inte kalla någon flicka eller pojke men det finns en film: Flicka, du är en stjärna. Jag kom att tänka på den när Sjuksköterskeförbundet i december premierade stigande stjärnor. Fyra sjukskötare i början av sin karriär fick priset. När man mötte dem visste man genast att det var ett tufft gäng, professionellt otroligt hårt, även om de bara hade få arbetsår bakom sig. Och mjukt! De hade också den sidans yrkesskicklighet, alla.

De stigande stjärnorna hade föreslagits av kollegerna. Det är fint att sjukskötarna ur sina led får lyfta fram en begynnande kollega som de kan berömma. Det är viktigt att utvecklingsviljan och ivern märks.

De fyra nya stjärnornas potential, förmåga och lyskraft har märkts. De kommer från olika arbetsenheter och från olika håll i Finland. Kollegerna har sagt om dem bland annat följande: flexibel, förhandlande och samarbetskun
nig, utvecklar målmedvetet och ansvarsfullt egna ansvarsområden, besitter beredskap att ändra sig vilket krävs av arbetslivets och yrkets snabba förändringar, människonära och lätt att nalkas, utreder självständigt saker och är kollegial, lyssnar, tröstar och ler mot patienterna, aktiv att lära sig nytt och tar friskt i med nya utmaningar.

Jag hoppas hårt att varje sjukskötare skulle se i sin egen arbetsenhet åtminstone en sådan kollega, i vilket skede som helt av karriären. I en stjärnas prismotivering sägs det: Hon får patienten att känna sig trygg. Ja. I sådana yrkespersoners vård skulle jag vilja komma i nödens stund. Lovordade jag för mycket? Nej! Någon gång måste man och för deras del kändes det nu bara helt förtjänt. (Läs nyheten sid. 8) Gott nytt år 2019!

Eva Agge
Chefredaktör

Läs digital: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Översättning Hans Falck

Marraskuun alussa osallistuin Euroopan sairaanhoitajalehtien päätoimittajaverkoston kokoukseen Kööpenhaminassa.

Eva Agge. Kuva: Pietari Hatanpää

Esityslistalla oli mielenkiintoisia asioita: miten olemme kehittäneet lehtiä, miten saamme innostettua sairaanhoitajat kirjoittamaan, kuinka kauan vielä aiomme julkaista printtilehtiä vai olemmeko jo siirtyneet tai siirtymässä kokonaan digiksi?

Arvatkaa mitä? Puhuimme lähes vain ja ainoastaan yhdestä aiheesta, joka ei ollut varsinaisesti listalla. Pohdimme pienissä ja isoissa ryhmissä, miten voisimme auttaa asian ratkaisemisessa. Välillä vedimme takit päälle ja kävelykokoustimme tuimina pitkin Kööpenhaminan katuja.

Euroopan ja maailman sairaanhoitajapula pisti meidän toimittajien kokousagendan uusiksi, mutta se on pientä. Kohta nimittäin rysähtää. Meilläkin.

Tanskan sairaanhoitajalehti julkaisi kokousta seuraavalla viikolla oman maansa hurjat luvut: 5000 sairaanhoitajan vaje tämän vuoden lopussa. WHO on puolestaan ennustanut, että vuonna 2030 meillä on maailmanlaajuisesti noin 7,6 miljoonan sairaanhoitajan vajaus.

Suomessa sairaanhoitajapula on toistaiseksi melko paikallista ja koskee eniten muutamaa erikoisalaa, mutta ajatteleeko joku oikeasti, että mitään ei tarvitse tehdä ja että tilanne ei muutu. Että eivät ne siellä koskaan lopullisesti väsy. Kyllä ne venyvät.

Onko sinun työpaikallasi pulaa sairaanhoitajista? Jos on, miten se vaikuttaa sinun työhösi? Mihin arvelet tämän johtavan? Me otamme mielellämme vastaan ajatuksia ja tuntoja tästä aiheesta: toimitus@ sairaanhoitajalehti.fi tai eva.agge@sairaanhoitajalehti.fi.

Toivottavasti kertominen helpottaa, toivottavasti voimme vastaustenne pohjalta tehdä asialle jotakin. Kiitos!

Eva Agge
Päätoimittaja

Lue lehteä digitaalisesti: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

___

Lätt att hålla sig för skratt

I början av november deltog jag i sammankomsten för de europeiska sjukskötartidningarnas chefredaktörsnätverk i Köpenhamn. På agendan fanns intressanta saker: hur har vi utvecklat tidningarna, hur kan vi entusiasmera sjukskötare att skriva, hur länge tänker vi ännu utge tryckta tidningar eller har vi redan helt övergått till digi?

Gissa vad? Vi talade nästan helt och hållet bara om ett tema som inte egentligen fanns på agendan. Vi funderade i små och stora grupper hur vi kunde hjälpa varandra att lösa frågan. Ibland tog vi kapporna på oss och hade promenadsamlingar längs gatorna i Köpenhamn.

Sjukskötarbristen i Europa och världen stöpte om vår mötesagenda men det var smått. Snart brakar det. Även hos oss.

Danmarks sjukskötartidning publicerade veckan efter mötet sitt lands otroliga siffror: brist på 5000 sjukskötare i slutet av detta år. WHO:s prognos i sin tur är att år 2030 har globalt har vi ett underskott om ca 7,6 miljoner sjukskötare.

I Finland är sjukskötarbristen tills vidare ganska lokal och gäller mest vissa specialiteter, men tänker någon verkligen att ingenting behöver göras och att situationen inte förändras. Att inte tröttnar de ändå någonsin slutgiltigt där. De tänjer sig nog.

Är det brist på sjukskötare på din arbetsplats? I så fall, hur inverkar det på ditt arbete? Vad tror du det leder till?

Vi tar gärna emot tankar och känslor om detta tema: toimitus@sairaanhoitajalehti.fi eller eva.agge@sairaanhoitajalehti.fi Förhoppningsvis lättar det att berätta, förhoppningsvis kan vi på basis av era svar göra något åt saken. Tack!

Eva Agge
Chefredaktör

Läs digital: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Översättning Hans Falck

Eva Agge. Kuva: Pietari Hatanpää

Sairaanhoitajaliitto on tänä syksynä kiertänyt sairaanhoitajia kouluttavat ammattikorkeakoulut 26 paikkakunnalla. Pakulla pihaan -kiertue tavoitti suuren osan Suomen lähivuosina valmistuvista sairaanhoitajista. Kun opiskelijakiertue pysähtyi Porissa, SAMK:ssa, Sairaanhoitaja-lehtikin poikkesi moikkaamassa opiskelijoita ja opettajia. Opiskelijat olivat hyvin tiedonjanoisia ja ihanan innokkaita.

Onkin ilo toivottaa uudet opiskelijajäsenet tervetulleiksi sairaanhoitajien omaan yhteisöön ja oman ammattilehden lukijoiksi!
Halusimme hiukan räätälöidä tämän lehden sisältöä opiskelijoita varten. Piipahdimme Tukholmassa katsastamassa opiskelijavetoisen osaston toimintaa. Karolinska Huddingen infektio-osastolla opiskelijat hoitavat omia potilaitaan ja loppujaksoa kohden pyörittävät koko osastoa. Siinä heillä on tukenaan ammatillinen tiimi. Pedagogisena ajatuksena on, että opiskelijat ovat tärkeä osa osaston toimintaa. He ovat alusta asti mukana suunnittelussa ja työnjaossa. Pääsimme mukaan opiskelijoiden seitsemän viikon jakson toiseen hands on -päivään. Kyllä oli jännää, meillä kaikilla.

Mutta vaikka opiskelijalla on paljon vastuuta ja hän tekee paljon itse, häntä ei koskaan jätetä yksin. Sairaanhoitajaopiskelija Kati Väyrynen korosti sitä, että tällä opiskelijaosastolla hän saa sanoa myös niistä asioista, joista kokee suurta epävarmuutta. Ja kysyä voi ihan keneltä tahansa ohjaajasairaanhoitajalta.

Sovimme opiskelijoiden kanssa, että kysymme heidän kuulumisiaan harjoittelujakson seitsemännellä viikolla. Niistä kirjoitamme myöhemmin. Samoin siitä, että myös meillä Turussa pilotoidaan parhaillaan opiskelijavetoista osastoa!

Eva Agge
Päätoimittaja

Lue lehteä digitaalisesti: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Studerande kan

Sjuksköterskeförbundet har i höst åkt runt till alla yrkeshögskolor på 26 orter som utbildar sjukskötare. Turnén Pakulla pihaan (Med paketbil in på gården) nådde en stor del av sjukskötarna som de närmaste åren blir färdiga sjukskötare i Finland. När studeranderundan stannade i Björneborg, i SAMK, tittade även Sairaanhoitaja-Sjukskötaren in och hälsade på studerandena och lärarna. Studerandena var mycket kunskapstörstiga och härligt ivriga.

Det är en glädje att hälsa alla nya studerandemedlemmar till sjukskötarnas eget samfund och till läsare av den egna yrkestidskriften.

Vi ville lite skräddarsy denna tidnings innehåll för studerandena. Vi tittade in i Stockholm för att syna en studerandedriven avdelnings verksamhet. På Karolinskas infektionsavdelning i Huddinge sköter studerande sina egna patienter och mot slutet av perioden driver de hela avdelningen. Där får de stöd av ett professionellt team. Den pedagogiska tanken är att studerandena är en viktig del av avdelningens verksamhet. De är från början med om planeringen och arbetsfördelningen. Vi fick vara med om studerandenas andra hands on-dag under sju veckorsperioden. Det var verkligen spännande, för oss alla.

Men även om studerande hade mycket ansvar och gjorde mycket själv lämnas hen aldrig ensam. Sjukskötarstuderanden Kati Väyrynen betonade att på den här studerandeavdelningen får hon säga om de saker hon känner största osäkerheten om. Och fråga kan man vilken handledarsjukskötare som helst

Vi kom överens med studerandena att vi frågar hur det står till under praktikperiodens sjunde vecka. Om dem skriver vi senare. Liksom det att även hos oss i Åbo piloterar man som bäst med en studerandedriven avdelning.

Eva Agge
Chefredaktör

Läs digital: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Översättning Hans Falck

Meihin otti yhteyttä harjoitteluohjaaja, joka oli täysin väsynyt tehtäväänsä. Opiskelijoita tuli ohjattavaksi jatkuvasti ilman päivänkään taukoa, eikä palkkapussi siitä yhtään kasvanut. Ohjaaminen vei jo ennestään kuormittavan työn aivan uusille kierroksille.

Päätimme tarttua aiheeseen ja tehdä jutun niin opiskelijan, opettajan kuin ohjaajan näkökulmasta. Oululainen harjoitteluvastaava Eeva Talus pitää ohjaamisesta ja kokee itsekin siinä samalla kehittyvänsä työssään.

Taluksella on se etu, että harjoittelijoita on korkeintaan kolmena päivänä peräkkäin ja sitten tulee tauko. Hän ei saa lisäpalkkaa ohjaamisesta, mutta joissakin paikoissa sitä maksetaan. Vaikka palkkio ei ole suuri, on se kädenojennus siitä hyvästä, että ihminen oman työnsä ohessa opettaa toistakin.

On yleisesti tunnettua, että opiskelijoita kohdellaan joissain harjoittelupaikoissa huonosti. Voisiko syy olla siinä, ettei ohjaajia palkita mitenkään eikä ohjaamiseen tule ikinä taukoa? Jos mikään ei motivoi ohjaamaan, tulee siitä pakkopullaa – eikä se voi olla heijastumatta ilmapiiriin.

Kasvatustieteiden tohtori Arja-Irene Tiainen tutki väitöskirjassaan 2017 harjoittelun ohjaamiseen annettuja resursseja. Sairaanhoitajat kokivat ohjaukseen annetun ajan vähentyneen. Sairaaloiden välillä oli myös pysyviä eroja siinä, kuinka paljon resursseja ohjaamiseen suunnattiin.

Toisaalta väitöksestä käy ilmi, että ohjaajat hyödyntävät aiempaa paremmin erilaisia ohjausmenetelmiä. Myös haastattelemamme opettaja Liisa Lukkari vahvistaa, että ohjausosaaminen on parantunut.

Marika Harjumaa
Toimitussihteeri

Lue lehteä digitaalisesti: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Bättre motivation för praktikhandledare

Vi kontaktades av en praktikhandledare som tröttnat totalt på sitt uppdrag. Studerande anlände hela tiden för praktik utan en enda dags paus och lönepåsen växte inte alls av det. Handledningen ledde det redan från förut ansträngande arbetet in på alldeles nya varvtal.

Bi beslöt att ta upp temat och göra en artikel ur såväl studerandens, lärarens och handledarens synvinkel. Praktikansvariga Eeva Talus från Uleåborg tycker om handledandet och upplever även själv att hon på samma gång utvecklas i arbetet.

Talus har den fördelen att praktikanterna kommer högst tre dagar efter varandra och sedan blir det paus. Hon får inte extra lön för handledningen men på en del ställen betalas det. Även om arvodet inte är stort är det en handräckning för det goda att en person utöver sitt eget arbete även undervisar en annan.

Det är allmänt bekant att studerande bemöts dåligt på vissa praktikplatser. Kunde orsaken vara att handledaren inte belönas på något sätt och det aldrig blir paus i handledandet? Om ingenting motiverar till handledning blir det ett nödvändigt ont – och et kan inte gå utan att det inverkar på atmosfären.

Pedagogie doktor Arja-Irene Tiainen undersökte i sin avhandling 2017 resurserna som getts för handledning. Sjukskötarna upplevde att tiden som getts för handledning hade minskat. Mellan sjukhusen fanns även bestående skillnader i hur mycket resurser som gavs handledningen.

Å andra sidan framgår det ut avhandlingen att handledarna bättre än förr utnyttjar olika handlednings-metoder. Även läraren vi intervjuade Liisa Loukkari bekräftar att handledningskunnandet har förbättrats.

Marika Harjumaa
Redaktionssekreterare

Läs digital: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Översättning Hans Falck

Eva Agge. Kuva: Pietari Hatanpää

SAIRAANHOITAJA-LEHTI: Pietarin Iisakin kirkkoa rakennettiin aikoinaan nelisenkymmentä vuotta, ja välillä tuntuu, että sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeusasia etenee meillä Suomessa yhtä hitaasti.

Onneksi hallitus esitti sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamista viime kuussa ja lakiesitys etenee nyt eduskunnan käsittelyyn. Sen ei pitäisi olla enää paljosta kiinni!

Kansainvälinen tutkimusnäyttö sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisestä on erittäin myönteistä: lääkehoidon ja lääkkeenmääräämisen laatu ei vaihtele riippuen siitä, onko määrääjä sairaanhoitaja vai lääkäri. Tutkimusten mukaan potilaat ovat yleisesti tyytyväisempiä tai yhtä tyytyväisiä lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan sairaanhoitajan hoitoon kuin perinteiseen lääkärin hoitoon. Myös STM:n raportti vuodelta 2015 antaa myönteisen arvion sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeudesta.

Eniten sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeutta vastustavat ne lääkäritahot, joilla ei ole mitään tietoa aiheesta. Tämä kävi ilmi kansallisessa sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen konferenssissa toukokuussa.

Toinenkin asia kirkastui: tutkimusnäyttö osoittaa, ettei Lääkäriliiton julkisuudessa esittämille sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeutta vastustaville kannanotoille ole perusteita.

Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien kanta Lääkäriliiton perättömille väitteille oli selkeä: ”Törkeää mustamaalaamista” ja ”Märkä rätti päin kasvoja.”
Ennakkoluuloinen suhtautuminen sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeuteen ja summittainen kapuloiden rattaisiin heittely saattaa loppua ihan sillä, että tutustuu itse asiaan ja runsaaseen puoltavaan kansainväliseen tutkimusnäyttöön.

Eva Agge
Päätoimittaja

Lue lehteä digitaalisesti: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Isaks läkemedelsförskrivningsrätt

Isakskyrkan i S:t Petersburg byggdes en gång i tiden i fyrtio års tid och emellanåt känns det att sjukskötarnas läkemedelsförskrivningsrätt framskrider hos oss i Finland lika långsamt.

Lyckligtvis föreslog regeringen förra månaden att sjukskötarnas begränsade receptskrivningsrätt skall utvidgas och lagförslaget framskrider nu till behandling i riksdagen. Det borde inte längre hänga på mycket.

Internationell forskningsevidens om sjukskötarnas receptskrivning är mycket positiv: kvaliteten på läkemedelsbehandling och läkemedelsförskrivning varierar inte beroende på om de görs av sjukskötare eller läkare. Enligt undersökningar är patienterna allmänt mer belåtna eller lika belåtna med behandling av sjukskötare med rätt att skriva ut läkemedel som traditionell läkarvård. Även SHM:s rapport från år 2015 ger en positiv bedömning av sjukskötarnas receptskrivningsrätt.

Mest motarbetas sjukskötarnas receptskrivningsrätt av läkargrupper som inte har någon kunskap om saken. Detta framgick vid den nationella konferensen om sjukskötarnas receptskrivningsrätt i maj.

Även en annan sak klarnade: forskningsevidens visar att Läkarförbundets negativa ställningstaganden mot sjukskötarnas receptskrivningsrätt i offentligheten saknar grund.

Receptskrivande sjukskötares åsikt om Läkarförbundets ogrundade påståenden var klar: ”Grov svartmålning” och ”Våt trasa mot ansiktet”.
Fördomsfull attityd till sjukskötarnas receptskrivningsrätt och summariskt kastande av käppar i hjulet kan ta slut bara med att man bekantar sig med själva saken och den rikliga positiva internationella forskningsevidensen.

Eva Agge
Chefredaktör

Läs digital: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Översättning Hans Falck

 

Eva Agge. Kuva: Pietari Hatanpää

SAIRAANHOITAJA-LEHTI: Jos yksi työyhteisössä väsähtää, se ei koskaan ole vain kyseisen yksilön asia. Silloin myös organisaatiotasolla kellojen pitää soida ja kovaa. Pitää alkaa miettiä, mitä ihmisissä tapahtuu ja miksi. Näin sanoo henkisen suorituskyvyn tutkija ja valmentaja Harri Gustafsberg.

Jos haluaa parantaa henkistä suorituskykyään, pitää osata palautua henkisestä ja fyysisestä kuormasta. Vasta sitten voi lähteä kaivamaan omaa piilossa olevaa kapasiteettiään esiin. Tästä ajattelisi työnantajan olevan erittäin kiinnostunut.

Kentältä kuuluu nyt ahdistuneita kommentteja tulevasta, epävarmuudesta ja yhä lisääntyvistä tehtävistä.
Jos työnteko on selviytymistä rutiineista, mistä tehokkuus tulee? kysyy Gustafsberg.

Mihin sairaanhoitajan kannattaisi itseään johtaa? Ensin kannattaa pysähtyä ja ajatella, sanoo Gustafsberg haastattelussa. Mikä on minun roolini, mitä minä voin tehdä, mihin minun kannattaa suunnata huomioni? Se, että alkaa ajatella uudelleen tavallisista asioista, vaatii ponnistelua, mutta Gustafsberg on vahvasti sitä mieltä, että ponnistelu kannattaa.

Kumuloitunut stressi ei ole ihmiselle hyväksi, tulee se sitten mistä vain.Kannattaa tiedostaa stressaantuneisuuten sa, sillä ennen palautumisvaihetta ei ole kykyä ajatella rationaalisesti.Jos haluaa alkaa palautua kuormasta, pitää alkaa analysoida, miettiä syy-seuraus-suhteita ja opetella ymmärtämään.

Tietoisuustaitojaan voi harjoittaa: mitä minussa tapahtuu? Pikkuhiljaa alkaa tunnistaa h-hetket, jolloin rupeaa menemään pieleen. Ja silloin voi vielä kääntää kelkkansa.

Mutta. Työnantajan pitää olla mukana tässä pohdinnassa.

Eva Agge
Päätoimittaja

Lue lehteä digitaalisesti: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Om någon i arbetsenheten blir utmattad är det aldrig enbart den aktuella individens sak. Då ska klockorna ringa även på organisationsnivå och det hårt. Man måste börja fundera på vad som händer inom människorna och varför. Så säger forskaren och handledaren i mental prestationsförmåga Harri Gustafsberg.

Om man vill förbättra sin mentala prestationsförmåga måste man kunna återhämta sig från den mentala och fysiska bördan. Först då kan man börja gräva fram sin dolda kapacitet. Av detta kunde man tänka sig att arbetsgivaren är mycket intresserad.
Från fältet hörs nu ångestfyllda kommentarer om det kommande, osäkerhet och allt fler arbetsuppgifter.
Om arbetet går ut på att klara rutinerna, vad kommer då effektiviteten av? frågar Gustafsberg.

Vartåt skulle det vara skäl för sjukskötare att styra sig? Först är det skäl att stanna och tänka efter, säger Gustafsberg i intervjun. Vilken är min roll, vad kan jag göra, vad ska jag rikta min uppmärksamhet på? Att tänka om beträffande vanliga saker kräver ansträngningar, men Gustafsberg är starkt av den åsikten att ansträngningen lönar sig.

Kumulerad stress är inte bra för människan, varifrån den än kommer.

Det är skäl att vara medveten om sin stress eftersom man inte kan tänka rationellt förrän man återhämtat sig.
Om man vill börja återhämta sig från bördan ska man börja analysera, fundera på orsak-följd-sammanhang och lära sig att förstå.

Sina medvetandefärdigheter kan man träna: vad sker i mig? Småningom börjar man känna igen de avgörande momenten då det börjar gå åt skogen. Och då kan man ännu vända om.

Men. Arbetsgivaren ska vara med i funderingarna.

Eva Agge
Chefredaktör

Läs digital: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Översättning Hans Falck

Eva Agge. Kuva: Pietari Hatanpää

SAIRAANHOITAJA-LEHTI: Olen vuosia seurannut suomalaisten sairaanhoitajien työskentelyä ulkomailla, viime vuosina erityisesti Pohjoismaissa. Skandinaviassa keikkailevien sairaanhoitajien kommenteissa ovat koko tämän ajan toistuneet samat kolme asiaa: muualla työilmapiiri on parempi, sairaanhoitajien arvostus korkeammalla ja palkka parempi. Tätä viestiä olen kuullut 2000-luvun alusta asti ja kuulen edelleen. Öhöm, öhöm ja vink, vink!

Sairaanhoitajapula naapurimaissamme on paikoin hälyttävä, ja sairaanhoitajien Skandinavia-ralli on kiihtynyt hurjaksi. Esimerkiksi Pohjois-Norjaan ei millään saada riittävää sairaanhoitajamiehitystä. Ruotsin erikoissairaanhoitoon rekrytoidaan jatkuvasti täsmäosaamista Suomesta. Nyt haetaan kasvavissa määrin sairaanhoitajia myös perusterveydenhuoltoon. Jopa yksityisten palveluntarjoajien tarve rekrytoida Suomesta on kasvanut.

”Toimeksiantomme ovat kaksinkertaistuneet kahden viime vuoden aikana”, sanoo yksi rekrytoinnin parissa työskentelevä.
Samaan aikaan yhteyssairaanhoitajamme raportoivat tilanteen kuumenemisesta esimerkiksi Pohjois-Norjassa.

”Täällä on noussut kova haloo siitä, että kunta käyttää suuret summat rahaa sijaisiin. Vakituisia ei saada. Rekryfirmat ottavat osansa ja palkkakustannukset ovat huikeat. ”

Olemme raportoineet asiasta tänä vuonna sekä lehdessä että Sairaanhoitajaplus-uutiskirjeessä. Mutta mitä on vielä tulossa, kun sote sotkee kuvioita kotimaassa ja kautta linjan sanotaan, ettei palkkaus ole kohdillaan. Epävarma tulevaisuus ei houkuta ketään.

Miten vastata kilpailuun sairaanhoitajista?

Eva Agge
Päätoimittaja

Lue lehteä digitaalisesti: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

 

En svag signal blev fenomen

Jag har i många år följt med finländska sjukskötares arbete utomlands, de senaste åren i synnerhet i Norden. I Skandinavien snuttjobbande sjukskötares kommentarer har hela denna tid återkommit tre saker: på annat håll är arbetsatmosfären bättre, värderingen av sjukskötare högre och lönen bättre. Budskapet har jag hört sedan början av 2000-talet och hör fortfarande. Öhöm, öhöm och vink, vink!

Sjukskötarbristen i våra grannländer är ställvis alarmerande och sjukskötarnas Skandinavien-rally har stegrats till rasande. T.ex. till Nordnorge får man bara inte tillräcklig sjukskötarbemanning. Till Sveriges specialiserade sjukvård rekryteras hela tiden precisionskunnande från Finland. Nu söks det allt större mängder sjukskötare också till primärvården. Till och med privata serviceproducenters behov att rekrytera från Finland har ökat

”Våra uppdrag har fördubblats de två senaste åren”, säger en som arbetar med rekrytering.

Samtidigt rapporterar våra kontakt sjukskötare att läget hettare till sig t.ex. i Nordnorge.

”Här det blivit stort hallå av att kommunerna använder stora summor på vikarier. Ordinarie går inte att få. Rekryfirmorna tar sin del och lönekostnaderna är svindlande.

Vi har rapportera om saken både i tidningen och i Sairaanhoitajaplus-nyhetsbrev. Men vad kommer ännu att komma när vårdreformen rör till figurerna i hamlandet och genomgående sägs det att lönerna inte är OK. Den osäkra framtiden lockar ingen.

Hur svara på konkurrensen om sjukskötarna?

Eva Agge
Chefredaktör

Läs digital: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Översättning Hans Falck

 

Eva Agge. Kuva: Pietari Hatanpää

SAIRAANHOITAJA-LEHTI: Sairaanhoitaja-lehden toimitusneuvoston tammikuun kokouksessa puhuttivat ajankohtaiset asiat, potilasturvallisuus ja HaiPro-ilmoitukset. HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen laatupäällikkö Carita Löfqvist nosti esille oleellisen kysymyksen: Miten eri yksiköissä tuodaan näkyville haittatapahtumailmoituksen jälkeiset korjaavat toimet ja miten työntekijät saavat palautetta tehdyistä ilmoituksista? Kun minä teen ilmoituksen, miten asiaa lähdetään korjaamaan?

Jos tästä peruuttaa askeleen, voidaan kysyä, onko yksikössäni korostettu sitä, että kaikki haittatapahtumat on aina raportoitava. Ja onko minulla siihen työssäni realistisia mahdollisuuksia? Lienee selvää, että ellen ilmoituksen tehtyäni enää ikinä kuule mitään siitä, koen ilmoittamisen täysin turhaksi.

HUS:n kehittämispäällikkö Anniina Heikkilä kertoi, miten Jorvin sairaalassa huomattiin HaiPro-ilmoituksista, että eniten kaadutaan yhdeltä yöllä. Alettiin tutkia, mistä se johtuu. Selvisi, että niihin aikoihin yökkö kiertää huoneissa, potilaat havahtuvat ja lähtevät liikkeelle, valaistus on hämärä, potilaat unesta tokkuraisia. Selvitystyön jälkeen oli helppo ryhtyä korjaaviin toimiin.

Sairaanhoitajien asiat ovat aika lailla tapetilla uuden vuoden alkaessa. Kotihoito sakkaa, leikkausosaston erityisosaajat väsyvät jatkuvaan varallaoloon ja Sairaanhoitajaliiton kyselyssä selviää, että sairaanhoitajat tekevät paljon aivan muuta kuin varsinaisia työtehtäviään potilaan parissa. Kerromme näistä asioista tässä lehdessä sekä sähköisessä Sairaanhoitajaplus-uutiskirjeessä (13.2.) ja palaamme aiheisiin vuoden mittaan. Sairaanhoitajaliittoa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Eva Agge
Päätoimittaja

Lue lehteä digitaalisesti: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Var dröjer de korrigerande åtgärderna?

Vid Sairaanhoitaja-Sjukskötaren-tidningens redaktionsrådsmöte i januari väckte aktuella frågor, patientsäkerheten och HaiPro-rapporterna debatt. Kvalitetschefen för HUCS Hjärt- och lungcentrum Carita Löfqvist lyfte fram den väsentliga frågan: Hur för man i olika enheter fram de korrigerande åtgärderna efter HaiPro-rapporter om avvikande händelser och hur får arbetstagarna respons om gjorda rapporter? När jag gör en rapport, vad gör man för att korrigera saken?

Om man från detta tar ett steg tillbaka kan man fråga om man i min enhet betonat att alla avvikande händelser alltid ska rapporteras. Och har jag realistiska möjligheter till det i mitt arbete? Det torde vara klart att om jag efter en rapport aldrig hör något om den uppfattar jag rapporteringen som helt onödig.

HNS utvecklingschef Anniina Heikkilä berättade hur man på Jorvs sjukhus av HaiPro-rapporterna märkte att patienter oftast faller omkull klockan ett på natten. Man började undersöka vad det beror på. Det framgick att den tiden gick nattskötaren rond i rummen, patienterna vaknade till och började gå omkring, belysningen var skum, patienterna sömndruckna. Efter utredningsarbetet var det lätt att inleda korrigerande åtgärder.

Sjukskötarnas frågor är i stor utsträckning på tapeten i början av det nya året. Hemvården sackar, operationsavdelningens specialkunniga tröttnar på ständig beredskap och ur Sjuksköterskeförbundets enkät framgår att sjukskötarna gör mycket annat än sina egentliga arbetsuppgifter med patienterna. Vi berättar om dessa frågor både i det elektroniska Sairaanhoitajaplus-nyhetsbrevet (13.2) och återkommer till temat under årets gång. Sjuksköterskeförbundet behövs nu mer än någonsin.

Eva Agge
Chefredaktör

Läs digital: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Översättning Hans Falck

Eva Agge. Kuva: Pietari Hatanpää

SAIRAANHOITAJA-LEHTI: Viime vuoden Sairaanhoitajapäiviltä muistan naisen, joka puhui innostuneesti kotihoidosta ja omasta työpaikastaan. Ajattelin, että onpa mahtavaa, kun voi puhua työstään noin: me muutimme, me paransimme, me kehitimme. Kävimme kyseisen Tuula Ekmanin ja hänen vähintään yhtä innostuneen esimiehensä Anne Heikkilän työpaikalla katsomassa, miten sujuu kotihoito Kouvolassa.

Leena Heiskanen-Kurki puolestaan kertoi haastattelun lomassa olevansa hyvin iloinen siitä, että hän pystyy vaikuttamaan työhönsä Savonlinnan tehostetussa kotisairaanhoidossa ja kehittävänsä työtään mielellään. Jos joku asia ei toimi tai jos Heiskanen-Kurki huomaa epäkohtia, mitä hän tekee? Ottaa asian esille, alkaa etsiä tutkittua tietoa ja ratkaisee asian. Näin on kuulemma syntynyt esimerkiksi kotisaattohoidon toimintaohje. Voilà!

Entäpä sitten Kuukauden henkilö, Sairaan­hoitajaliiton Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Maria Lekari. Nuori sairaanhoitaja ja uusi kotihoidon saralla, mutta vau mikä ote työhön. Lukekaa, miten Lekari on tarttunut ongelmiin ja ratkaissut niitä.

Tätä kotihoidon teemanumeroa tuntuu yhdistävän sairaanhoitajien kyky huomata epäkohtia, nostaa ne esiin ja ratkaista ne.
Tarttis tehrä jotain -narinoita en enää jaksa kuunnella. Päästetään sen sijaan ääneen Tuulan, Annen, Leenan ja Marian kaltaisia sairaanhoitajia. Kuunnellaan mitä he sanovat ja katsotaan, mitä ja miten he tekevät.

Eva Agge
Päätoimittaja

Lue lehteä digitaalisesti: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Yes we can

Från Sjuksköterskedagarna i fjol kommer jag ihåg en kvinna som talade entusiastiskt om hemvård och sin egen arbetsplats. Jag tänkte att det är ju fantastiskt när man kan tala om sitt jobb så där: vi ändrade, vi förbättrade, vi utvecklade. Vi besökte med denna Tuula Ekman och hennes minst lika entusiastiska chef Anne Heikkilä arbetsplatsen för att se hur hemvården går i Kouvola.

Leena Heiskanen-Kurki berättade för sin del att hon var mycket glad över att kunna påverka sitt arbete i Nyslotts effektiverade hemsjukvård och att hon gärna utvecklar sitt arbete. Om någon sak inte fungerar eller om Heiskanen-Kurki märker missförhållanden, vad gör hon? Tar upp frågan, börjar söka evidensbaserad kunskap och löser frågan. Så lär t.ex. instruktionerna för vård hemma i livets slutskede uppkommit. Voilà!

Och hur är det med Månadens person, Maria Lekari som premierats med utmärkelsen Sjuksköterskeförbundets Uppgående stjärna. En ung sjukskötare och ny inom hemvården, men å vilket grepp på arbetet. Läs hur Lekari har tagit itu med problemen och löst dem.

Genomgående i detta hemvårdens temanummer verkar vara sjukskötarnas förmåga att märka missförhållanden, lyfta fram dem och lösa dem.
Något borde göras-historier orkar jag inte längre lyssna på. Låt oss i stället låta sjukskötare som Tuula, Anne, Leena och Maria komma till tals. Vi lyssnar på vad de säger och ser vad och hur de gör.

Eva Agge
Chefredaktör

Läs digital: http://shlehti.sairaanhoitajat.fi/

Översättning Hans Falck